Presidentti olohuoneessa?

Vuosia sitten Hellstenin kirja ”Virtahepo olohuoneessa” sai suomalaiset hämmentymään: -”Mitä, tulisiko elämässä olla jotakin sisältöä? -Eikö kaikkea olekaan annettu valmiina nieltäväksi ja hyväksyttäväksi?”

Sama tunnelma virittyi ylleni Presidentti Niinistön Uudenvuoden päivän puheen aikana 1.1.2013. Hän kyseenalaisti oleskeluyhteiskunnan merkityksen ja pyysi ihmisiä tarttumaan toimeen.

Nimenomaan, sitä tarvitaan! Jokainen pystyy vaikuttamaan omassa elinpiirissään siihen, kuinka asiat ovat!!!!!!!

Oleskelen olohuoneessani.

En kylläkään tahtoisi Herra Presidenttiä olohuoneeseeni edes mielikuvissani katsomaan, kuinka arkeani elän ja olenko riittävän toimeen tarttuva. Minulla on olohuoneeni nurkissa pölyäkin…syyllistyn pelkästä ajatuksesta ja koen, etten ole tehnyt riittävästi.

Ihailen downshiftausta ja laiskottelua, vaikka harvoin siihen yllän 100%. Olen vapaa uppoamaan punaiselle, pehmeälle sohvalleni. Voin lukea ja maalailla taivaanrantoja. Eikös juuri se ole parasta mielenterveyden tukea ja edistämistä? -Kun niska limassa painaa pitkää päivää, on kyllä minulla oikeus ottaa ihan rennosti olohuoneessani, ilman että tuntisin Herra Presidentin katsovan minua karsaasti.

Oleskeluyhteiskunta muovautuu yksilöiden omintakeisesta oleskelusta omassa elinpiirissään ja olotilassaan. Se on suomalaista vapautta ja rauhaa. Me tahdomme oleskella ja elää, nauttia joka hetki. Siinä syntyy luovuutta. Oleskeleminen on myönteinen olotila.

Myönnän myös itse kokkaavani. Nautin sittenkin myös valmiiseen pöytään asettumisesta.

Tahdon myös, että yhteiskunnassamme aina muistetaan tukea niitä, joiden omat mahdollisuudet oleskeluun sisältävät suuremmassa määrin pakkoa kuin vapautta. Jos on oleskeluun pakotettu, ei muista Presidentin sanoja ja ajatuksia vapaudestaan. Kekseliäät ratkaisut eivät herää luonnostaan. Kaikki eivät osaa käyttää tukia ja KELAn tutkimuksetkin tuovat esiin sen, että paljon oikeutettuja tukia jää nostamatta. Ihmiset kokevat hakuprosessin nöyryyttäväksi tai lomakkeiden täyttö muodostuu heille ylivoimaiseksi.

Siksi Herra Presidentin tulisikin olohuoneeni sijaan siirtyä katsomaan, minkälaisia yhteiskunnallisia ja kunnallisia rakenteita me ihmiset olemme luoneet. Näen huomattavan paljon torppaamista ja kyykyttämistä, ihmisten siirtelyjä virastojen luukuilta toisille. Ei siinä ehdi piru vie oleskella, kun kaikki aika kuluu luukulta toiselle siirtymiseen.

 

 

Kategoria(t): Blogi-kirjoitukset, Hyvinvointi, Minnasta, Suomi Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *