Energiaratkaisut ja maakuntakaavatyö etenevät -7.4.2014

Pirkanmaan maakuntakaava ja -strategiatyön 2040 asiakirjat tulivat käsittelyyn kuntien lausuntojen jälkeen. Aurinko kakkonen sai eniten kannatusta kunnilta. Nk. Aurinko 2 -ehdotus tarkoittaa, että suurin osa maakunnan tulevasta kasvusta ohjataan Tampereen kaupunkiseudun lisäksi nk. HHT -vyöhykkeelle. Kasvu suuntautuisi kaupunkiseudusta etelään Hämeenlinnan ja Helsingin suuntaan.

Valmistelluista malleista kuntakohtaisesti Aurinko 1 sai yhden, Aurinko 2 seitsemän, Planeetat viisi ja Tähdet kuuden kunnan kannatuksen. Aurinko 1 keskittäisi kasvun ydinkaupunkiseudulle Aurinko 2 -mallia vahvemmin. Planeetat olisi tarkoittanut kasvua radan varteen, ja tämä malli oli Pohjois-Pirkanmaan osalta suotuisin malli. Yllättäen Sastamala ei painottanut kasvua esim nykyiseen kuntakeskukseensa ja radan varteen, vaan valitsi Tähdet -mallin, jossa Häijää kasvaisi. Myöskään Parkano ei nähnyt raidemallia itselleen soveltuvaksi. Raiteisiin keskittynyt malli olisi vaatinut olemassaolevilta osin kuntien kehittävän infraa jatkossa enemmän radan suuntaan.

Maakuntavaltuusto tekee 28.4. kokouksessaan linjaukset. Luvassa taatusti kiinnostavaa keskustelua! Jatkossa on päätettävä suurten hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Vääntöä luvassa. Maakunnan näkökulmasta keskiössä on Pirkanmaan ihanteellinen sijainti, ja sen vuoksi ratapihan siirto (samalla ydinkaupunkiseudun tiivistäminen) ja oikorata kulkevat hankkeina mukana. Uudet alakeskukset sijoittuisivat Lempäälän suuntaan ja Lielahteen. Taasen uusia lähipalvelualueen keskuksia syntyisi myös. Aika kiinnostava ajankohta osallistua tähän prosessiin päätöksentekijänä!

Edelleen maakunnan näkökulman soisin jokaisen kunnan lausuntoihin. Kunnilla ei ole vastuuta kokonaisuudesta. Yhteensovittaminen näyttäytyy aika haasteellisena.

Olisin kaivannut maakuntastrategiaan vielä jonkinlaista kiteytystä tyyliin ”Kulttuurin, ihmisten ja innovaatioiden Pirkanmaa.” Kun on erikoistuttava on myös samalla huomioitava, että luonnonvaratalous tuo myös maakunnassamme mahdollisuuksia tulevaisuudessa energiahuollossa.  Luonnonvarojen osalta tahdomme kasvavan ja kestävän tulevaisuuden. Siis luonnon sietokykyä ei saa ylittää.

Vihreä maakuntavaltuustoryhmä oli tehnyt aloitteen ruoantuotannon alueiden varaamisesta maakuntakaavaan. Sellaisenaan esitys ei tule menemään läpi, vaan merkittäviksi tulevat ”Hyvät tuotannolliset pelto-alueet”.

Lopuksi kommenttejani tiedoksiannettuun Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiaan (joka tulee toukokuun kokoukseen päätettäväksi):

Uusiutuvan energian kasvun nosto 24% (vuoden 2011 tasosta)  aina 50%  (vuonna 2040) maakunnassa tuotetusta energiasta on suunta parempaan. Fossiilisten polttoaineiden kulutus on kirjattu: Maakaasu 29.5% -> 23.3%, Öljy 28.2%  -> 12.7%, Hiili 0.3% -> 0%, Turve 6.3% -> 3.7%.

Myös ostosähkön määrää halutaan laskea.

Jätteistä saatava energia nousisi 0% -> 5.3%; puusta ja muusta biomassasta saatu energia 15.6% -> 30.7%. Tuulivoimaa on yllättävän vähän strategiassa 2040, 3.3% ja vesivoimaa 3.7%.

Ihmettelen aina vain, kuinka maalämmön osuus on olematon (vaikka se on melkein ilmaista energiaa!) ja kuinka aurinkosähkö on tekniikaltaan edelleen suhteellisen kallista. Näihin toivoisin erityisesti tuotekehitystä.

Meidän tulisi luoda malleja, joilla yksittäiset kansalaiset voisivat tuottaa energiaa ja saada ylimääräisen sähkön myyntiin energiaverkkoon.

Hajautetun energiantuotannon osalta tarvittaisiin toimivia ja monistettavia konsepteja!

Jatkossa hankintakriteereihin tulisi energia- ja materiaalitehokkuuden lisäksi lisätä CO 2 -päästöt ja sosiaaliset kriteerit. Hyvää strategialuonnoksessa oli se, että lähtökohtaisesti pyritään välttämään turhien hankintojen tekoa. Hiilidioksidipäästöt hankintakriteerinä toimivat niin globaalin ympäristön kuin paikallistalouden hyväksi.

Lisäksi kaipasin näkyviin vahvemmin sijoitusta korjausrakentamiseen. Ja kuinka hyvin kierrätys toimii esim rakennusmateriaalien osalta? Rakentamisen suunnittelun elinkaarimallaeista tarvittaisiin selkeämpiä ja laajasti hyödynnettäviä ”speksejä”.

Innovaatioita kaivataan edelleen, esim viljelyn muovin talteen otossa on tehty hienoa työtä yrityksissä.

Yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat tulisi ottaa mukaan luomaan tulevaa hyvinvointia, esim tuulivoima voisi tietyissä kylissä toimia yhteiskunnallisen yrittäjyyden pohjalta. Tällöin tuulivoima toisi hyvinvointia laajemmalle kyläyhteisöille (pelkkien maanomistajien sijaan / viittaus MTK tavoitteisiin).

Kategoria(t): Maakuntahallitusblogi 2013-, Pirkanmaa Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Energiaratkaisut ja maakuntakaavatyö etenevät -7.4.2014

  1. Riku Merikoski sanoo:

    Olen tutustunut sekä mielenkiinnosta että vähän työnkin kautta noihin tuulivoiman mahdollisuuksiin Pirkanmaalla. Käytännössä tilanne on sellainen, että Suomessa on niin paljon parempia paikkoja tuulivoimalle muualla, siis ihan tuuliolosuhteiden puolesta, ettei Pirkanmaalle todennäköisesti ole järkevää eikä taloudellista tavoitella kovin paljon tuulivoimaa.

    Sen sijaan meillä on erinomaiset mahdollisuudet lisätä puuenergian käyttöä, ja juuri tähän tuokin strategia mielestäni ohjaa ja perustuu. Kullakin alueella on nimittäin järkevää luoda juuri sellaista energiantuotantoa, joka perustuu alueen omiin vahvuuksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *