Syksyn 2014 kuumat perunat Ylöjärvellä

Ylöjärvellä tapahtuu. Ylöjärvi on Suomen kolmanneksi halutuin asuinpaikkakunta!

Huomenna kaupunginvaltuuston pitkässä kokouksessa linjataan niin taloutta, maankäyttöä, hyvinvoinnin toteutumista, kuin hyväksytään uusittu kaupunkistrategia.

Ylöjärvellä on kaavailtu, että maankäyttöä ja palveluja kartoitetaan jatkossa systemaattisesti, on luotu nk MAPSTO, joka on tänä syksynä toista kertaa hyväksynnässä. Edellisen vuoden versiosta pystyi lukemaan alueen palveluista ja väestökehityksen ennusteen. Tuolloin kävi ilmi, että niin Siivikkalassa kuin Vuorentaustassa on kouluissa tilaa, mutta alueilla ei pystytä rakentamaan. Kaupungin kaikilla muilla eteläisillä alueilla väestönkasvu laukkaa rakentamisen edellä, siis taistellaan tilojen niukkuudesta.

Tämän vuoden Mapsto-asiakirjassa näkyvätkin ainoastaan investoinnit, ilman historiaa ja suuntaa tulevaisuuteen. Asiakirjaa on todella vaikea lukea. Sen perusteella ei voi päätellä, että olisimme priorisoineet kasvun suuntia. Mielestäni meidän tulisi viimeistään nyt katsoa, voimmeko todella täyttää kaikki suunnitellut alueet uudella asutuksella? Esim Mäkkylä-Teivaalan alueen kaavoitus syö virkatyöaikaa huomattavissa määrin. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteisessä maankäytön sopimuksessa linjataan, ettei lähdetä kaavoittamaan lainkaan uusia alueita, vaan ensisijaisesti tiivisrakennetaan.

Kuitenkin Mäkkylä-Teivaalan alue on selvästi Ylöjärvellä uutta, eikä tiivistä kuntakeskustaa, kuten on suunniteltu. Sen sijaan Mäkkylä-Teivaalan alue tiivistää Tampereen kaupunkiseudun rakennetta, mikä lienee hyvä? -Alueen kehittyminen tarvitaan, mikäli Ylöjärvelle mielitään tulevaisuudessa ratikka. Ryhmäni keskuudessa olemme vahvasti alkaneet kyseenalaistaa ratikan tarvetta Ylöjärvelle. Kuntamme halki puskee junarata, ja on äimistyttävää, ettei olemassa olevaa junarataresurssia ole alettu kehittää. Ratikan tulosta oli linjattu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän hallituksessa jo syksyllä 2012, ennen kuin asiasta ”päätettiin” Ylöjärvellä 24.3.2013. Asian käsittelystä kirjoitin aikaisemmin.

Tiedon saatavuudessa on aina vain kehitettävää, olemme usein vihreissä puhuneet siitä, että asiakirjat pitäisi niin periaatteessa kuin käytännössä sisällyttää pakollisina kuntien web-sivustoille huomattavasti pidempään kuin Kuntalain kahden vuoden suositusajan! Mielenkiintoista muuten, ettei kuntamme osalta pöytäkirjaa 24.3.2013 ole enää saatavilla netissä tätä kirjoittaessani 9.11.2014! On todella vaikeaa pyrkiä hahmottamaan kokonaisuuksia, mikäli asiakirjat seisovat pimennossa. Kiitoksena Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle, sillä sen päätöksentekoa voi tarkastella myös jälkikäteen, esim vuoden 2012 osalta.

Takaisin syksyn 2014 kuumiin ylöjärveläisiin perunoihin.
1) Vahannan vesiosuuskunta
2) Uudet henkilöstövalinnat kuntajohtoon ja strategiauudistus
3) Talousarvion realistisuus

 

1) Vahannan vesiosuuskunnan tarina on surullinen ja todella vaikea hahmottaa. Kerron vain omaa muistinvaraista käsitystäni. Aiemmalla valtuustokaudella päätettiin perustaa Kunnallinen Vesiliikelaitos ja päätettiin sen toiminta-alueesta. Kunnan ja maakunnallisen ympäristöviranomaisen käsitykset tarpeista vaihtelivat. Myös Kokoomuksen ja Sosialidemokraattien ryhmät olivat synkässä vastatuulessa asiassa. Tämä kuluneina vuosina, kivikkoinen tarina sisältää muun muassa SDP:n valtuustoryhmän valituksen viemäristön tarpeellisuudesta. Lopputulemana niin Takamaalle (jossa sijaitsee Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen yksikkö) kuin Yliselle (jossa sijaitsi Pirkanmaan sairaanhoitopiirille kuulunut iso Ylisen kehitysvammalaitos) vedettiin viemärit.

 

Erinäisin sopimuksin sitten päätettiin kaupungin ja erikseen Elyn tuista. Samaan aikaan kunnallinen Jätevesiasetus on kansallisella tasolla liehunut suunnasta toiseen.
Kysyin aikanaan valtuustossa siitä, miten kunta varmistaa vesiosuuskuntien osaamisen, kun esim Vahannan vesiosuuskunnan alue on yhtä suuri kuin pienemmän kunnan koko viemäristö. Siis kunnan etuna on, että varmistetaan osaaminen, mikäli sille perinteisesti kuuluneita toimintoja siirretään ulkopuoliseksi toiminnaksi. Miten sitten kävikään. Prosessi on kunnan kokonaisuuden kannalta ja kaikkien toimijoiden kannalta äärimmäisen kiusallinen ja ikävä. Vesihuollosta puhuttaessa puhtaan veden tai jäteveden osalta ei kukaan kuntalainen voine ajatella, että palvelut pyörisivät maksutta.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 2.11. asiasta käytiin pitkällinen linjaava keskustelu. Kylillä liikkuu todella paljon huhuja.

2) Meillä valitaan uutta kaupunginjohtajaa kokoonpanolla, jossa ovat jokaisen valtuustoryhmän puheenjohtajat. Neljä hakijaa on lähetetty psykologisiin tutkimuksiin. Uutta johtajaa valittaessa, on samassa yhteydessä kaupunginhallitus linjannut, että se haluaa muuttaa toimintatapoja siten, että luottamushenkilöt ovat varhaisemmassa valmisteluvaiheessa mukana. Kaupunkikehitysjaos lakkautetaan tässä muodossaan ja sinne tulisivat valtuustoryhmien puheenjohtajat. Mielestäni tämä ei vielä ratkaise ongelmia tiedonkulussa, sillä lain edessä Kaupunginhallitus on päättävä elin, ja on erikoista, että sille putoilevat valmiit tapaukset ilman, että hallitus oikeasti olisi linjannut kysymyksiä.

Strateginen kehittäminen onkin murroksessa kunnassamme. Tämän strategian uudistus oli aikaisempia prosesseja vuorovaikutteisempi. Ensimmäisellä valtuustokaudellani keväällä 2005 konsultin vetämässä kehittämistyössä kunnan keskiössä oli ”kaupunginhallitus” ja muistan kysyneeni pitkäaikaiselta valtuuston puheenjohtaja Tapani Jarvalta, miksei kaupunkistrategiassa mainita kertaakaan käsitteitä ”kuntalainen”, ”asukas”, ”kaupunkilainen” ym, koska kunnan ydintehtävähän on tuottaa hyvinvointia kuntalaisille, eikä keskittää voimavarojaan hallintojen byrokratiaan. Itse asiassa mikä tahansa järjestelmä saa kyllä itse itselleen luotua lisätehtäviä. Keskiössä pitäisi aina säilyttää kuntalainen, jolle kunnan on tuotettava hyvinvointia. Tältä osin on tapahtunut kehitystä.

Kaupunginhallitus on tähän mennessä laittanut prosessin uuden kaupunginjohtajan valinnasta liikkeelle, mutta pöydän ääressä asiaa ei ole puitu. Käynnistimme myös Vesiliikelaitoksen toimitusjohtajan haun. Mielestäni virkaan olisi pitänyt ottaa henkilö määräajaksi, eikä pysyväksi. Kokonaisuuden pitäisi ilman muuta toimia seudullisena yhteistyönä.

3)Kaupunkimme talousarviota työstettiin kuulemma viime vuonna ensi kertaa aiempaa vuorovaikutteisemmin. Kahtena vuonna peräkkäin meillä on ollut käsittelyssä säästölistauksia. Koska kokonaisuuksia ei olla yhdessä käsitelty ja linjattu, ei mielestäni olla saatu aikaiseksi yhteisiä linjauksia. Yksinkertaisesti siksi, että työskentelytavat eivät ole tarjonneet mahdollisuutta eri ryhmien näkemysten yhteensovittamiseen. Esim viime kesänä hallituksella oli talousarvioseminaarimatka, jossa kumpikaan kaupunginhallituksen perussuomalainen ei ollut paikan päällä. Kun muut ryhmät sitten tuolloin keskustelivat lähtökohdista, jäi perussuomalaisten näkemys kuulematta. Taasen tänä syksynä on ollut yllättävää, että ilman etukäteismainintaa osana muita kokouspykäliä, meillä kaupunginhallituksessa olikin kokouksessa käsittelyssä eri toimialojen johtohenkilöt kertomassa sektorinsa kuulumisia. Olisin tyytyväisempi, mikäli kaikki vaiheet olisivat selkeämmin ja etukäteen kaikkien tiedossa.

Ennen 3.11. kokousta ensi vuoden talousarvio näytti 2.5 miljoonaa euroa alijäämää. Mielestäni on huolestuttavaa laatia ja hyväksyä alimitoitettu suunnitelma tulevan vuoden toteutumisesta. Ryhmät lähtevät seuraavilla pelimerkeillä liikkeelle:

Perussuomalaiset tahtovat lomauttaa henkilöstön. Mikään muu ryhmä ei kannattanut.

Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto esittivät kunnan veroprosentin korotusta 20.50% sijaan 21.00%. Muut eivät kannattaneet.

Me vihreät olimme sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton kanssa valmiita korottamaan kaikkia kiinteistöveroja valtakunnallisten keskiarvojen tasoon. Koska enemmistö oli muuta mieltä, ei tämä tullut hallituksen pohjaehdotukseksi.

Esitimme Metsäkylän maankaatopaikan poistamista investoinneista kokonaan pois (80 000 plus 20 000 euroa), sillä emme pidä hyvänä periaatteena, että kunta on ensin myynyt alueen likeiltä tontteja, ja sitten perustaisi alueelle vuosikausiksi maankaatopaikan. Alue on vanhaa kaatopaikan pohjaa toki, mutta eihän nykypäivänä tämänkaltaisia alueita tule sijoittaa asutuksen lähelle. Tietojemme mukaan lähin talo sijaitsee 44 metriä tuosta alueesta.

Olemme toivoneet, että lukion kaikilla oppilailla olisi mahdollisuudet samanlaisiin tietokoneisiin. Koulutuslautakuntahan on esityksessään poistanut koneet.

Keskusta esitti palautettavaksi avustuksia yksityisteille. Kukaan muu ei kannattanut.

Koulumatkakyytien tukia 3-5 km osalta esitetään 1-2 luokkalaisilla lakkautettavaksi. Kyse on vuositasolla 75 000 euron summasta. Olisi ollut hyödyllistä saada yhteislinjaus aikaiseksi joko 1) talvikauden tuen pitämisestä voimassa tai 2) muista keinoista rahoittaa palvelu, esim voisiko maksua vastaan saada kunnan järjestämää palvelua tai 3) löytyisikö esim osuuskuntatyyppiselle toiminnalle edellytyksiä eri puolin kuntaa? Varmaa on, että maanantain 10.11. valtuustossa asiassa saadaan riipivää keskustelua. Tässä asiassa on käynyt ilmi, että esim Sosiaalihuoltolain mukaan asiakaskuljetuksiin EI SAA ottaa samalla muita tarvitsevia kyytiin. Itse olen jo vuosikausia ihmetellyt, mikseivät kuntamme palvelubussit ole myös lapsiperheiden käytössä? Ongelmia sieltä löytyy, kun oman autokyytiä ei voi tarkistaa oman asuinalueensa perusteella, vaan on selattava läpi eri nimisten palvelubussien reitit, ja selvitettävä, löytyisikö omalle perheelle sopivia. Kunnassamme on liikennesuunnittelija, joka voisi mielestäni hakea yhä vahvemmin julkisen liikenteen ja palvelubussiliikenteen rajapintaa.

Kategoria(t): Avoimuus, Blogi-kirjoitukset, Kaupunginhallitusblogi 2013-, Ylöjärvi Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Syksyn 2014 kuumat perunat Ylöjärvellä

  1. Antti Teivaala sanoo:

    Hyvä kirjoitus täytyy lukea useammin poliitikkosivuasi.

  2. Tatu Kivikytö sanoo:

    Osut ’naulankantaan’ uudessa Mäkkylä-Teivaala alueen visiossa ja ratikassa Ylöjärvelle. Kyseinen kulttuurimaisema-alue on ehkä näennäisesti Ylöjärven ja Tampereen välissä, mutta kun karttaa katsotaan tarkemmin se on eristetty tehokkaasti rautatien, Vaasantien ja järvialueden taakse irti muusta palvelusta ja asutuksesta. Rakennesuunnitelma 2040 maalaa vision uudesta Mäkkylä-Teivaala alueesta ratikkareitin varrella. Absurdia koska mahdollisen ratikan jatkoreittin linjausvaihtoehdoista Ylöjärvelle ei ole edes varsinaisesti keskusteltu! Eikö ideana pitänyt olla rakentaa ratikka sinne missä on tiivistyvää asutusta eikä ensin kaavoittaa uutta asuinaluetta perustelulla – se on ratikkareitin varrella? Oikeasti kasvava kaupunkiseutu ei uusia asuinalueita Ylöjärvelle tarvitse, vaan nykyisten alueiden täydennysrakentamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *