Mielenterveys rakennetaan yhdessä ja yhteisvoimin

MielenterveysRakennetaanYhteiskunnan reunoilla oli vuoden 2012 tietojen mukaan 55000 nuorta, jotka eivät opiskele tai käy työssä. Syrjäytymisessä on kyse siitä, ettei yksilö koe kuuluvansa mihinkään. Osallisuus on hukassa.

Lapset ja nuoret ovat perhetaustansa vuoksi eriarvoisessa asemassa

Meidän tulee laajemmin pohtia ja hakea välineitä siihen, mitä huostaanottojen määrä ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten lukumäärän kasvu kertovat?

Mielestäni yhteiskunnan yhteisöllisyys ja tukirakenteet ovat murtuneet. Nykyinen kova markkinatalous ja yksilöllisyyden korostaminen tuhoavat nuorilta yhteisöjä ja osallisuutta. Meillä ei ole varaa hylätä yhtäkään lasta tai nuorta.

Köyhyys eriarvoistaa lapsiperheitä, mutta todennäköisesti erilaisesta taustasta lapset oppivat myös erilaiset elämisen ja toiminnan pelisäännöt. Masentuneen perheen lapsi ei kenties opi taitoja, kuinka liittyä ryhmään tai toimia aktiivisesti.

Mitä ennaltaehkäisy on?

Tärkein ratkaisu on pyrkiä vaikuttamaan lasten ja nuorten tilanteeseen perheiden tilannetta parantamalla. Päivähoidossa ja kouluilla sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa tulisi siirtyä yksilökeskeisestä perhekeskeiseen lähestymistapaan.

Tulee pitää huolta neuvoloiden, päivähoidon ja koulujen henkilöstön osaamisesta ja työtavoista.

Olisiko sittenkin resurssien vähentyessä tärkeää pitää kiinni neuvoloissa kotikäynneistä? Lisäresurssiksi voisi kehittää myös ryhmämuotoisia ja yhteisöllisiä lapsiperheiden kohtaamispaikkoja. Ihmiset voivat tukea toinen toistaan vertaisten lailla. Se on arvokasta.

Kouluissa hankkeet, jotka edesauttavat ryhmien toimintaa sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, tulisi vakiinnuttaa osaksi koulujen arkea.

Yhteiskunnan tulee pitää huolta jokaisesta perheestä ja etenkin lapsista. Lapsiperheiden kotipalveluilla on löydetty apua siellä, missä on väsyneitä perheitä. Varhainen tuki toteutuu parhaiten vauvaperheiden auttamisessa. Kotipalvelun resursointi toimii kannattelevana mielenterveystyönä.

Uskon mataliin kynnyksiin ja yhteistyön voimaan eri toimijoiden välillä.

Kiinnostava kokonaisuus on niin kutsuttu mielenterveysosaaminen. Saammeko siitä uuden kansalaisten arkitaidon? Taito tunnistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia uhkaavia riskejä on vaikeaa, ja puheeksi ottamisen ja puuttumisen taitoja ei oppilaitoksissa ja työpaikoilla opeteta tai opita.
Välittämisen yhteiskunta

Suomen Mielenterveysseuran mukaan suotuisissa oloissa mielenterveyden voimavara kasvaa. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen tukevat mielenterveyttä.

Yhteiskunnan resurssit eivät yksin riitä, vaan ihmisten on itsensä nostettava päätään ja haettava muutoksia. Jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi kysymällä, kuinka naapuri jakselee tai tarjoamalla apuaan vaikkapa kauppakassin kantamisessa. Uskon yhteisöjen välittämisen voimaan, toivon ilmapiiriin. Jokainen tarvitsee paikkansa yhteiskunnassa.

Välittämisen yhteiskunnassa kansalaistoiminta, kokoontumispaikat ja taloudellinen yhteistoiminta antavat mahdollisuuden käyttää ja muodostaa luonnollisia vuorovaikutusverkostoja, joissa on luottamusta ja välittämistä. Tarvitsemme empatiakykyä yhteiskunnan rattaisiin. Jokaista arvostamalla ja kannustamalla saamme hyvää arkea ja parempaa mielenterveyttä.

Useat päätökset nousevat kuntatason poliittisista valinnoista. Kunnille voi suositella päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointia.

Kansallisella tasolla lasten hyvinvoinnin kysymykset voidaan koordinoida tiettyyn ministeriöön vahvemmin. Suuri päätös tulevassa sote-uudistuksessa muodostuu siitä, kuinka erityistason osaamista siirretään perustasolle. Yhteiskunta voi myös tukea ja kannustaa yhteisöissä osuuskuntia ja yhteiskunnallisia yrityksiä eteenpäin ja luomaan lähidemokratian lailla uutta yrittäjyyttä.

Lasten mielenterveyttä ja perheiden hyvinvointia rakennetaan monen sektorin yhteistyönä. Jokainen voi vaikuttaa.

Minna Sorsa
Maakuntahallituksen jäsen, Terveystieteiden maisteri ja sairaanhoitaja

Työskentelen Lasten Mielenterveystyön kehittämiskeskuksessa, vauvojen ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävässä World Association for Infant Mental Health -järjestössä.

Teksti on julkaistu Pirkanmaan virheiden vaalilehdessä 25.3.2015.

 

Kategoria(t): Blogi-kirjoitukset, Hyvinvointi, Lapset, Mielenterveys, Palvelurakenteet, Vihreät, Yhdenvertaisuus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *