27.4. Kaupunginhallituksen kokouksen asioita

  1. Vas, Vihr ja Kd saavat Elinvoimajohtajan valintaryhmään yhteisen edustajan
  2. Ei aikaakaan, kun Työväentalo on purettu ja Uusi päiväkoti nousee entiselle työväentalon tontille ja eri yhtiöt on kilpailutettu, nyt valittiin Vekara Päiväkodit Oy – Suomen Hoivatilat Oy (valtuusto valitsee lopulta). Kokonaisuus on edennyt niin ripeään, ettei nyt ole mahdollista huomioida suunnitelmissa ikäihmisten tarpeita alueella ja luoda yhteistoiminnallisia pisteitä (muitakin kuin Emminkammari). Se on harmi, sillä vihreiden Jussi Kytömäen aloite olisi rakentanut uudenlaista yhteistoimintaa eri ikäisten välille. Hallitukselle esiteltiin piirustukset, joissa vielä lienee kohentamista, esim saattoliikenne alueelle huolettaa.
  3. Yksityisteiden lamput keskusteluttivat, kun Talousryhmä oli ehdottanut viime vuonna 60000e säästöjä, jotka valtuusto on hyväksynyt. ELY:n hallinoimmille teille jäisi vielä katuvalot. Asia ei ole ihan yksinkertainen, kun puhutaan kuntalaisten välisestä tasa-arvosta, meillä varmaankin eri tavoin käsitetään yhdenvertaisuus. Minua huolettaa, kuinka taataan, että tietyllä etäisyydellä kouluista on riittävä valaistus? Keskusta teki esityksen, että valaisinten raha säilyisi. Esitys kaatui.
  4. Saimme tiedoksi kaavoituskatsauksen.

105 (Räikäntien ympäristö) -> Kysymyksiä, joihin en saanut vastausta: Onko siis asemakaava hyväksytty, ja minkälaisena, mikä on työn vaihe? Miten Vanhan Räikän korjaus sijoittuu tähän kokonaisuuteen? Minkälaiseksi maisema tulee muotoutumaan? Aron rannan tulevaisuus?

Vrt 101 (Ydinkeskustan osayleiskaava) vielä kesken, mikä sen vaihe on, jäi avoimeksi.

116 (Mäkkylä-Teivaala) -> Mielestäni seudullinen Rakennesuunnitelma ei voi olla ohjaava, vaan lakisääteinen ohjaus tulee Maakuntakaavasta. Kannattaako tätä prosessia käynnistää ennen kuin tiedetään, miten Maakuntakaavatyö on edennyt? Vrt vasta rakennesuunnitelman valmistumisen jälkeen valmistui Kulttuuriympäristöjen selvitykset maakunnan liitossa, ks. http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/kulttuuriymparistot, eli ne eivät ole voineet vaikuttaa rakennesuunnitelmaan. Taasen edellisessä rakennesuunnitelmassa todettiin, että Mäkkylä-Teivaalan tulevaisuus ratkaistaan vasta myöhemmin. Nyt näyttää, ettei kulttuuriympäristöjen maisemallista arvokkuutta ole huomioitu riittävissä määrin.

Lisäksi MAL-aiesopimuksen mukaan uusia asuinalueita ei tulisi kaavoittaa, vaan tiivistää vanhoja.

Koska asuintonttien osalta kysyntä on heikentynyt (ks kohta Tonttivaranto), tulisiko tähän reagoida priorisoimalla eri tavoin kasvavia asuinalueita? Onko Ylöjärvellä tähän alueeseen varaa, kun kunnassa on vahvat kasvun ennusteet muuallakin? Onko käytetty resurssi jostakin muualta pois?

  1. Asia eteni -Koreeniityn rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi!
  2. Asia eteni -Mikkolankorven rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi!
  3. Huomiona kommenttini Rakennesuunnitelmaan, jonka taulukoiden asukasluvun kasvu ylittää tekstissä ilmoitetun. Mikä on siis realistinen kasvu Ylöjärvellä? Voiko rakennesuunnitelma, joka ei huomioi koko maakuntaa, olla pelkästään maakuntakaavan lähtökohta?

Katuraitiotiestä olen saanut vastakkaisia näkemyksiä eri viranhaltijoilta. Esittelyn mukaan Mäkkylä-Teivaalan alue tarvitaan katuratikan saamiseksi, kun taas toisten lähteiden mukaan Ylöjärven kasvu Siivikkalassa, Metsäkylässä ja Haavistossa ja keskustassa riittää kattamaan Ylöjärven kasvuennusteen. Onko Mäkkylä-Teivaalan alue realistinen ja tarpeellinen? En ole samaa mieltä siitä, että merkintöjen tulee olla samat kuin Siivikkalassa, sillä em Kulttuuriympäristöselvityksiä ei ole huomioitu lausunnossamme, ja toisaalta Siivikkalassa on jo olemassa taajama toisin kuin Mäkkylä-Teivaalan alueella.

Eikö merkintätapaan olisi tärkeintä ja oleellisinta vaatia riittävä kulttuuriympäristön merkintä? Miten kunnassamme tullaan huomioimaan kulttuuriympäristöt merkintöinä tai suunnittelussa? Tuleeko tuleva asuminen sisältämään esim kulttuuriympäristöjen leimallisia ominaispiirteitä, esim voidaanko lähteä toteuttamaan laadukasta puurakentamisen ja luonnonläheistä, sekä ekologista kaupunginosaa?

Vrt Kohta ”Muuta” ” Kulttuuriympäristöt tulee esittää kohdemerkinnöin, keskustan kulttuuriympäristön rajaus on liian laaja eikä vastaa kaupungin teettämiä viimeisimpiä selvityksiä.” -> Mihin selvityksiin viitataan? vrt. Maakuntakaavan selvitykset kulttuuriympäristön osalta olivat nähtävillä vasta tammikuussa 2015 (Seudullinen rakennesuunnitelma valmistui syksyllä 2014).

Onko Ylöjärvellä linjattu kallis tekopohjaveden käyttö? Jos, niin missä? Realistisempaa on pohjaveden lisäksi ottaa käyttöön pintavettä Näsijärvestä.

 

ESITYKSENI

Poistetaan kohdasta ”Tiivis yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenneratkaisu”:

”Merkintätavan pitää olla yhteneväinen Siivikkalan merkintöjen kanssa, vaikka Siivikkalan merkittävämpi kehittäminen on ajoitettu maakuntakaavan tavoitevuoden jälkeen.”

  • Mauri Heiska kannatti poistoa. Äänestys 6 (pohja, Kok, Sdp, Vas), 3 esitys (PS, Vihr) , ja 2 tyhjää (kesk)
  • Esitys ei mennyt läpi

Lisätään kohtaan ”Tiivis yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenneratkaisu”:

Aluevarauksen tulee olla riittävän laaja, SAMALLA HUOMIOIDEN KULTTUURIYMPÄRISTÖARVOT:

  • Mauri Heiska kannatti lisäystä. Äänestys 8 (pohja, Kok, Sdp, Vas, Kesk), 3 esitys (PS, Vihr)
  • Esitys ei mennyt läpi

Poistetaan Lauseesta ”Taajamien rantoja koskeva yleismääräys…”

, Ylöjärvellä mm Aronrata.

  • Mauri Heiska, Esko Arola ja Rauno Kesseli kannattivat poistoa. Äänestys 5 (pohja, Kok, Sdp), 6 esitys (PS, Vihr, Kesk, Vas)
  • Esitys meni läpi, joka on suuntaa antava Aron rannan tulevaisuudesta. Nyt tulisi jokaisessa jatkokäsittelyn vaiheessa ohjata Aron rannan säilyminen rantana ja kuntalaisten käytössä.

 

161.

Koska toimeentulotuen hakemisen ongelmat ovat edelleen olemassa, eikä niihin olla löydetty ratkaisuja, tulisi kaupunginhallituksen mielestäni edellyttää muutosta Sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaisesti. Lisäksi Ehkäisevän toimeentulon varojen riittämättömyys on oikaistava. Ajatukseni eivät herättäneet muussa hallituksessa kipinää.

 

  1. Lausunto on jätetty liian myöhään, jotta sitä voisi mitenkään ottaa huomioon.
Kategoria(t): Kaupunginhallitusblogi 2013-, Kulttuuri, Pirkanmaa, Ylöjärvi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *