Tulevaisuuteen katsomista ja kokonaisuuden yhteensovittamista

Vuoteen 2040 katsominen ei ole taikatemppu, vaan syntyy järeän työn kautta. Olen katsonut ja kommentoinut maakuntakaavan työtä läheltä, sillä kuluneen neljän vuoden aikana ainakin puolet maakuntahallituksen kokouksista on sisältänyt jonkin taustaselvityksen aiheesta.

Valokuva maakuntakaavan ratkaisusta helmikuussa 2015.

Valokuva maakuntakaavan ratkaisusta helmikuussa 2015. Pahoittelut – valokuva kääntyy sivustolla.

Tavoitteena maakuntakaavassa on tehdä asukkaan arjesta sujuvaa ja hyvää. Toisaalta pyrkimyksenä on maakunnan menestys kansallisesti ja kansainvälisesti.
Mikäli suunnittelua ei tehdä harkitusti etukäteen, on jälkikäteen vahinkoja vaikea korjata. Esimerkiksi asuinalueiden sijainti tarvitsee yhdessä sopimista, jotta saadaan kuntarajat ylittäviä ja toimivia ratkaisuja. Tähän linkittyvät vapaa-ajan mahdollisuudet ja liikkumisen tavat. Ilman selkeitä tavoitteita säntäillään erilaisten hankkeiden kanssa sinne tänne, ja alueellinen kokonaisuus on sattumien summa.
Käytännössä työtä valmisteli toimialoittain ja hankekohtaisesti asiantuntijatyöryhmät, ja osin tilattiin lisäselvityksiä. Tulevaisuus rakentuu hyvin monenlaisten näkökulmien yhteensovittamisesta ja lain tuntemuksesta. Vuoropuhelua tarvitaan edelleen ja aina vain enemmän, jotta tavoitteet muuttuvat konkretiaksi ja toimenpiteiksi.
Työ alkoi valmistamalla strategia maakunnan kasvun suunnista; itse asiassa ajatus Suomen kasvukäytävästä syntyi kansallisena yhteistyönä ja vaikutti itsessään tuleviin ratkaisuihin. Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ja edelleen Seinäjoelle on radan tuntumaan syntynyt työpaikkoja ja matkavirtoja.

Rata on nytkin olennainen kasvussa ja koska maakuntamme on nähty liikenteen risteyskohtana, tämä näkökulma kehityksessä korostui. Läntisen oikoradan sijainti aiheutti meilläkin polemiikkia ja asiaan vaikutti ylöjärveläisistä kuntalaisista muodostunut vaikuttajajoukko. Rautatie, jonka tulosta ei ole varmuutta, sijoitettiin lopulta kulkemaan Elovainion halki, esimerkiksi tunneliin. Vaihtoehtona oli Pikku-Ahveniston harjualueen rauhan puhkaiseminen. Olin erityisen iloinen tästä linjauksesta, joka selvitysten perusteella valikoitui myös maakuntakaavaan.
Läntinen oikorata olisi toteutuessaan EU –tason ratahanke, ja kauden aikana se sai sijan EU-tason asiakirjoissa.
Maakuntakaavaan on merkitty Ylöjärvelle kaukojunien pysähdyspaikka! Tämä vaikuttaa valtavasti tuleviin raidehankkeisiimme, sillä pitkän matkan junalla pääsisi meiltä suoraan Helsinkiin ja Tampereellekin kymmenessä minuutissa.
Maakuntakaavan prosessissa oli tällä kertaa poikkeuksellisen paljon kuulemisia ja koska valtioneuvosto muutti prosessia kesken matkan, tuli meille vielä lisäkerros kuulemista. Käytännössä maakuntahallitus yhteensovitti ristiriitoja. Mikään pala ei toimi vain yksin, vaan osana laajempaa kokonaisuutta.
Useasti keskustelimme kaavamerkinnöistä. Maakunnallisesti kokoluokaltaan merkittävät alueet ovat saaneet merkintänsä kiviaineksen otossa, turpeenoton alueena, kaupan sijainnissa tai kylämerkintänä.

Tärkein tapa muovata maakuntakaavan prosesseja ovat olleet erilaiset selvitykset, kuten maakunnan vesihuollon suunnitelma. Pohjavesi ei riitä tulevan 120000 asukkaan väestönkasvun tarpeisiin. Vedenotossa on jatkossa huomioitava pintavesi, eli maakunta tarvitsee puhtaan Näsijärven veden. Tämä taasen vaatii esimerkiksi meiltä kuntatasolla toimenpiteitä, meille lisättiin pintavedenottamon merkintä. Kaavaan jäi myös kaksi tekopohjavesihanketta, vaikkakin niiden toiminta on tuottanut ristiriitoja esimerkiksi Kangasalan ja Pälkäneen seudulle.
Jotkin selvitykset tehtiin ennen maakuntakaavaprosessia, energiaratkaisu pohjaa 2013 valmistuneeseen ilmastostrategiaan, jossa puun ja muun biomassan osuus kasvaa 16% aina yli 30%, öljyn ja ostosähkön osuus pienenisi huomattavasti. Turve on maakunnan pohjoisissa osissa henkisesti tärkeä työllistäjä, ja sittenkin sen osuus energiasta on vajaa 5% ja se laskisi prosentin verran.
Suunnittelussa ja yhteensovittamisessa virkamiesten tuleekin katsoa yli poliittisten herkkien kysymysten. Heidän osaamisensa on olennaista. Kannan huolta, kuinka jatkossa ympäristöhallinnon heikentämisen myötä tätä asiantuntijuutta saadaan käyttöön.
Uutena kokonaisuutena maakuntakaavaan esitetään Pirkanmaan harjujakso. Se on tunnusomainen myös Ylöjärvelle.
Viihtyisän asumisen palvelumaakunta tarvitsee luonnon ja ympäristön arvoja, sillä kun ne kerran menetetään, ei vaurioita voi korjata. Eräs kokonaisuus onkin Mäkkylän ja Teivaalan kulttuurimaisemien kohtalo, sillä kuntamme haluaa ohjata asumista Tampereen suuntaan. Toivoisi, että erilaisten arvojen ja tavoitteiden yhteensovittaminen olisi mahdollista, eikä tarvitsisi turmella maisemia, joille on tulevien polvien näkökulmasta pysyvää arvoa.
Erittäin antoisaa materiaalia löytyy maakunnan liiton sivustolta ja eräs loikka liittyy digitaalisuuteen ja tiedon avoimeen saatavuuteen, kun esimerkiksi maakunnan ekologiset systeemit kartoituksella luonnonkasvien keräily nostettiin kehittämisen aihioksi.

Minna Sorsa (Vihr.)
Kaupunginhallituksen jäsen
Maakuntahallituksen jäsen

 

Julkaistu Ylöjärven Uutisissa 5.4.2017

Kategoria(t): Blogi-kirjoitukset, Maakuntahallitusblogi 2013-, Mielipidekirjoitukset, Pirkanmaa, Ylöjärvi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *