Minna Sorsa

Tiivistämisen ristiriidasta

Tein 5.1.2009 addressin Ylöjärven Yhtenäiskoulun viereisen tontin uutta asemakaavaluonnosta vastaan. Kirjoitan tässä prosessista. Alalinkkeinä valokuvat alueelta.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavaluonnoksen kokouksessaan 19.3.09. Vain viisi henkilöä 51 valtuutetusta arvioi, että nyt kannattaisi odottaa huolellisemman kaupunkisuunnittelun ja Urheilutalon laajennussuunnitelman laajannusta. Argumenttina toimi keskeisesti se, ettei puistoa kukaan käytä. Se on outoa näin äitinä -olenhan nähnyt viereisen koulun oppilaiden käyttävän aluetta, ja varsinkin aikaisempina vuosina.

Olen huolissani kaupunkisuunnittelusta Ylöjärven keskustassa. Yhtenäiskoulun viereinen tontti, joka on erittäin näkyvä, on uudessa hyväksytyssä asemakaavassa muuttamassa Ylöjärven keskustan yleisilmettä pysyvästi. Paikalle tulee osin 12 -kerroksinen, osin 9-kerroksinen, osin 5 -kerroksinen kerrostalojätti ja lisäksi muita taloja.
 
Olen tehnyt addressin, jonka allekirjoittaa sangen moni ylöjärveäinen pyrki vastustamaan uutta kaavaa.  
Adressi löytyy tästä linkistä.

Jätin 26.1.2009 muistutuksen asema-kaavasta Ylöjärven kaupungin tekniselle osastolle. Nimiä kertyi 234, joista 171 Ylöjärveltä, 29 Tampereelta ja loput muilta paikkakunnilta.

Asiaa käsiteltiin vapaa-aikalautakunnassa ja koulutuslautakunnassa (pöytäkirjoja ei ole saatavilla netistä valitettavasti, yrityksistä huolimatta). Molemmissa edellä mainituissa lautakunnissa todettiin, ettei puistoa juurikaan käytetä ja rakennuskokonaisuus on mainio koulun viereen.  Ympäristölautakunnassa 17.2.2009 (http://www2.ylojarvi.fi/Dynasty/kokous/KOKOUS-1382-8.HTM) tehtiin kokonaisuuteen vain pieniiä muutoksia. Millään mielipiteillä tai lausunnoilla ei ollut vaikutusta asemakaava luonnoksen muutokseen.

Olisin olettanut, että ympäristölautakunta pohtii:

1. Miksi koululaisten pihaa kutistetaan, kun piha käytännöllisesti ja maisemallisesti muovautuu yhteen Yhtenäiskoulun tontin kanssa? Mitkä prioriteetit ohjaavat rakentamaan juuri tähän, eikä keskustan muulle alueelle?

2.Erittäin suuri kysymys on pohjavesi alueella. Lähettyvillä veden pinta on korkealla. -Erotuksena pohjaveden pinnan ja rakennuksen lattiatason välillä on hiukan alle kuusi metriä. -Kuinka voidaan rakentaa  vaarantamatta pohjavettä/ luomalla turvalliset rakenteet? -Kuinka paljon kunnallistekniikan muutokset tekevät (kunnan maksettavaksi)?

3. Kerrokset ovat liikaa ympäröivään 2-3 kerroksen korkeuksiin. Yleisilem alueella tukkiutuu.

4. Valtuusto on linjannut kaupunkistrategiassa 2009-2015 tavoite (sivulla kahdeksan) “Taajamien kehittäminen puutarhakaupunkiajattelun mukaisesti”. Päätös oli kaupunkistrategian vastainen, sillä rakennusmassaa on kaupunkikuvallisesti haittaavan korkealle.
Huomio: kaupunginvaltuusto ei ole vielä linjannut kaupungin kehittämistä jatkossa ja kannatin harkintaa.

5. Keskustassa liikkuminen koulun lähialueella , 330 uuden asukkaan liikkuminen. -Kuinka aiotaan ratkaista?

6. Paloturvallisuus? Olen ymmärtänyt, ettei Ylöjärvellä olisi käytössään 12-kerroksiseen rakennukseen palokalustoa.

7. Tekninen lautakunta vaati, että 50-luvulla istutettu Lehmuskuja tulisi säilyttää.

8. Suuri ihmisjoukko, joka ei ole kaavan kannalla, on varmasti tuonut myös joitakin arvokkaita huomioita; esim rakentaminen vilkkaan Vaasantien varteen ei ole viisasta. Hallinnon tulisi kehittää järjestelmä, jonka kautta kaupunkilaisten ääni tulisi kuuluviin.

9. Jääkautinen eheä ja arvokas harjumaisema järkkyy pysyvästi.

Ylöjärvelle näyttää rakentuvan 12 -kerroksinen, osin 9-kerroksinen ja osin 5-kerroksinen talokompleksi Yhtenäiskoulun kupeeseen.

Pienimmät koululaiset käyttävät puistoa hiihtämisen opetteluun, ja alueella oleva mäki on toiminut oivana pulkkamäkenä.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 2.3.2009. On mielenkiintoista, että kaupunginhallitus valmisteli (3.12.2007  ja 17.3.2008) yhteistyökumppanin  valintaa, joka tuotiin 15.5.2008 kaupunginvaltuustolle. Silloisessa suunnitelmassa valtuustolle esiteltiin korkeimmillaan 4 ja 7-kerroksinen rakennus. Kokouksen liitteessä kerrotaan, että kaupunki saa maksuna 200 €/rakennettu asuinneliö ja 150 €/rakennettu liikehuoneistoneliö. 

Kaupungin kerrotaan saavan tontista noin neljän miljoonan euron korvauksen. 
 
 
VALOKUVIA ALUEESTA (MS):
 
Asemakaava-alue koulun pihalta nähtynä
http://www.minnasorsa.fi/?page_id=57
 
Asemakaava-alue Kuruntien sillalta nähtynä
http://www.minnasorsa.fi/?page_id=49
 
Asemakaava-alueelta häviävä lehmuskuja
http://www.minnasorsa.fi/?page_id=55
 
 
 

Minna Sorsa on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu