Kuka Minna

Elämän kaartaMinna Sorsa Ruotsin Virsbossa vuonna 1976 -tapahtumia

Olen syntyjään lappeenrantalainen. Jossain kohdin aloittivat kunnalliset päiväkodit ja minä olin kotihoidossa. Äidin mukaan ”puhuin itseni päiväkotiin”, muistan sinne tahtoneeni muiden kanssa leikkimään. Päiväkodissa vastustin päiväunia. Esitin joulunäytelmässä kaunista enkeliä.

Isoisän kanssa kävimme kerran Lappeenrannassa ostamassa minulle maapallon, jota sitten olenkin tarkasti tutkaillut. Lapsuuteni asuin pääasiassa Luumäellä, jossa kolusin metsät, järvet ja suot. Aloitin kouluni Jurvalassa Kangasvarren koululla. Koulussa oli huussi ja lapset kantoivat ruokalasta ruoan koululuokkaan. Kuljin kouluun koulutaksilla, joka joskus tuli pihasta herättämään pienen koululaisen.

Asuin 1976-1980 Ruotsissa Virsbossa. Ensimmäisenä koulupäivänä en tiennyt mitä ympärillä puhuttiin. Opin pian ruotsin kielen Ritvan erityisopetuksessa, nimittäin uudet siirtolaiset viettivät suurimman osan koulupäivästään alkuun pienryhmissä kieltä opiskellen. Oppilaita taisi olla paljon, sillä ryhmämme kokoontui varastokäytävällä, jossa talvella kävi viima. Hauskaa Ruotsin koulunkäynnissä oli ala-asteen ”Myshörnan”, jossa sai välitunnillakin lötkötellä tai pelata pelejä. Kuudennella luokalla luokkamme maalasi luokkansa suurin eri värisin kukkasin, saimme itse suunnitella luokan kuten tahdoimme. Koululuokassa oli rauhallista opiskella. Pienen kylän kaduilla sain eräältä Annikalta kuulla olevani ”Finnjävel”. Minun oli sitä vaikea ymmärtää, kun minulla oli niin ruotsalaisia kuin suomalaisia kavereita.

1980-1987 perheeni asusti Kotkassa ja kävin Kotka Svenska Samskolaa, josta kirjoitin ylioppilaaksi. Tämän myötä ruotsin kieli tarttui minuun. Koulussani luokkakoot olivat pienet. Ahersin koulussa. Olin koulusta ja maailmasta kiinnostunut. Kävin koulun Konstklubben -taidekerhossa vuosikausia ja siltä ajalta edelleen löytyy Kotkan erään sillan alta suunnittelemani seinämaalaus. Harrastin teatteria Kotkan Nuorisoteatterissa, esiinnyin Häräntappoasessa, Maratontansseissa ja Kesäyön Uni -näytelmissä. Kerran teatteriesityksestä kotiin pyöräillessäni satoi vettä, jälkikäteen kuulin sen tuoneen tuulien mukana Tsernobylistä terveisiä.

Häräntappoase Kotkan nuorisoteatterissa.

Häräntappoase Kotkan nuorisoteatterissa.

1987 aloitin Finns Folkhögskolassa ”Linjen för skapande verksamhet”. Tulin Helsinkiin harrastajanäyttelijäksi Spader Ess -produktioon. Siinä Helge ja Helga seikkailivat. 1988 syksyllä kävin Ylöjärvellä Voionmaan opiston Teatteriohjaajatyön linjan. Opisto tuntui olevan korven keskellä. Olin samoihin aikoihin saanut opiskelupaikan Åbo Akademista linjalta, jossa olisin voinut valita kulttuurin opinnot, filosofian tai taidehistorian. En suunnannut kuitenkaan sinne, enkä Helsinkiin, josta sain opiskelupaikan Taidehistorian opintoihin.

Vuoden 1989 vietin Lontoossa au-pairina suomalaisperheessä. Siivosin, ulkoilutin perheen koiria, opiskelin kieltä, kiersin Lontoon nähtävyyksiä. Lehdissä kirjoitettiin Hullun Lehmän taudista. Siellä asutun vajaan vuoden vuoksi en saa luovuttaa verta. Olin 21-vuotias ja olisin myös päässyt opiskelemaan psykiatrista sairaanhoitoa.

Minna Sorsa Pikku Kakkosen juontajana, Berliinin muurin murtuessa studiossa Ransun kanssa.

Minna Sorsa Pikku Kakkosen juontajana, Berliinin muurin murtuessa studiossa Ransun kanssa.

1989 lopussa olin takaisin Suomessa ja Tampereella, aloitin työt TV 2 Pikku Kakkosessa. Ihmeellistä, että olin hakeutunut Kasmasiini-ohjelman koekuvauksiin, jonne minua ei valittu. Minulle soitettiin muutama viikko myöhemmin kotiin ja kysyttiin kiinnostusta tulla lastenohjelmien toimitukseen töihin. Meninhän minä. Kivat vuodet Pikku Kakkosessa. Sain fanipostia ja pääsin luomaan tarinoita. Asuin Ala-Pispalassa Tampereella unelmien vanhassa puutalossa. Toimin usean vuoden ajan radiotoimittajana (Radio Musa, Radio Sataplus/Tampere), sekä hetken nuorten Enemmän tätä -sarjassa.

Miten minusta tuli poliitikko?

Päädyin runsaasta taiteellisesta kiinnostuksestani huolimatta opiskelemaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi (1995, Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos) ja terveystieteen maisteriksi (2002, Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos). Valmistuin yliopistolta mielenterveystyön asiantuntijaksi, kaiken kaikkiaan terveyden edistäminen politiikassa ja/tai yhteiskunnan rakenteellisilla ratkaisuilla alkoi yhä enemmän kiinnostaa.

Työskentelin PSHP ja Tampereen kaupungilla psykiatrisen sairaanhoitajan sijaisuuksissa 1995 – 2002. Tampereen Hatanpäänpuiston sairaalassa ihailin erästä hoitajaa, joka sanoi, että vanhukset saavat mennä omia aikojaan nukkumaan, eikä heitä ole tarvetta peitellä heti iltaseitsemän jälkeen, vaikka iltahoitajien työvuoro päättyykin. Pitkäniemessä työskentelin monilla osastoilla ja hetket ”pitkäaikaisosastolla” ovat jääneet hyvin mieleen. Mitä elämänhistorioita sairaudet kätkevät, ja kuinka tuolloin monella skitsofeenikolla ulkoinen olemus oli lääkkeen sivuvaikutusten luomaa. Akuuttiosasto kahdella olin pisimpään ja minua alkoi kiinnostaa sairaalaympäristön vaikutus hoitopolkuun, erilaisten hoito-otteiden runsaus, auttamisjärjestelmien rajapinnat, erityisesti minua kiinnostivat monimutkaisissa tilanteissa elävät ihmiset, joiden oli vaikea sopeutua laitoksen sääntöihin. Ja tarvitsiko heidän?

Minna Sorsa luennoimmassa Masennustietoisuus -tapahtumassa syksyllä 2014.

Minna Sorsa luennoimmassa Masennustietoisuus -tapahtumassa syksyllä 2014.

2002 aloitin työt Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkimuksen maailma imaisi minut. Huomasin tutkivani asiakaslähtöisyyttä ja samanaikaisiin mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviä tekijöitä (nk. ISADORA -hanke, joka tuotti jonkin verran julkaisujakin). Ammattialaani ovat mielenterveystyö, sosiaali- ja terveyspalvelut. Pitkä Luovan terapian koulutus ja sijaisuus silloisessa Päiväsairaala kakkosessa avasivat silmiäni todellisten muutosten pitkäaikaisuuteen. Ihminen on harvoin mallinnettavissa prosessiksi.

Minut valittiin sitoutumattomana Ylöjärven kaupunginvaltuustoon syksyllä 2004. Keväästä 2006 olen ollut vihreän liiton jäsen. Olen työskennellyt valtuuston lisäksi perusturva- ja tarkastuslautakuntien jäsenenä. Arviointi ja vaikuttavuus kokonaisuuksina ovat olleet kiinnostavia, sillä näiden kautta voidaan vaikuttaa peruspalveluiden laatuun ja saada tietoa palveluiden kehittämiseen. Näen itseni yleispoliitikkona, jolla on vahvat ihmisen hyvinvoinnin ymmärryksen ja humanismin juuret. Ihmistä ja inhimillisyyttä on syytä puolustaa! Omaa vahvuuttani ovat laajat ja monimutkaiset asiakokonaisuudet. Tahdon sellaista demokratiaa, jossa kuntalaiset ja luottamushenkilöt voivat vaikuttaa. Tällä hetkellä toimin kaupunginhallistuksen ja maakuntahallituksen jäsenenä.

Työskentelin 2005 vuoden loppuun asti Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella, josta siirryin työhön lääketieteen laitokselle. Työskentelen lastenpsykiatrian oppi-alalla. Sain jatko-opiskelijan oikeudet keväällä 2003 ja edelleen väitöstyöni on katkojen myötä venynyt. Nyt punnerran valmista!

Sain elämäni ensimmäisen vakituisen työn Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin (PSHP) lastenpsykiatrian klinikassa tammikuussa 2008. Työhöni kuuluu muun muassa World Association for Infant Mental Health (WAIMH) -järjestön hallinnon tuki. Järjestämme kahden vuoden välein maailmankongressin (Leipzig 2010, Yokohama 2008, Cape Town 2012, Edinburgh 2014, Praha 2016). Ks lisää www.waimh.org. Tässä pienten vauvojen ja lapsiperheiden maailmassa nähdään inhimillinen välittäminen elämän perusvoimana. Tutkimustiedon mukaan varhainen auttaminen on myös yhteiskunnalle monikerroin taloudellisempaa, kuin avun antamatta jättäminen. Miten tärkeää onkaan saada vauvojen vanhemmat kuuntelemaan lapsiaan ja heidän tarpeisiinsa vastaamaan. Maailma muuttuu, kun vauvaperheet saavat tarvitsemaansa apua!

Olen käynyt voimaantumassa vihreässä naisliikkeessä. Toimin kaksi vuotta Tampereen Seudun Vihreiden Naisten puheenjohtajana. Toimin lisäksi neljä vuotta vihreässä puoluevaltuuskunnassa ja Ylöjärven vihreissä, sekä valtuustoryhmäni puheenjohtajistossa. Toimin myös kolme vuotta Pirkanmaa Vihreä Liitto ry puheenjohtajana. (Linkki nykyisiä webbi-sivuja edeltävään sivustoon.)

Minusta on kiinnostavaa, kuinka paljon ihminen motivoituessaan on valmis antamaan aikaansa, tärkeille asioille! Vuoden 2014 alusta alkaen olen toiminut poliittisesti sitoutumattoman Ylöjärvi-Seura ry puheenjohtajana. Vuoden 2017 alusta olen toiminut poliittisesti sitoutumattoman Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry puheenjohtajana.

”So what?” ”Why me?” ”Why not?”

Elämässä tärkeintä on se omin lähiympäristö, joka muodostuu kodista ja sen läheisistä. Olen päättänyt pitää yksityiselämäni omanani. Näistä asioista kerron tässä vain, että Poikani Elias syntyi 1997.  Nautin nuoren ihmisen elämänvaiheiden kanssakulkijuudesta. Vapaa-aikanani harrastan politiikkaa ja luottamustoimia, saatan luontomatkailla, maalata tai kirjoitella. Omat ystävät tuovat elämään arvokasta suolaa ja makeutta.

Lempiteksteihini kuuluu vanha huoneentaulu: ”Mene tyynesti hälyn ja kiireen keskelle…”

 

Kesän 2012 Lieksan patikoinnilta löytyi upeita jokimaisemia

Kesän 2012 Lieksan patikoinnilta löytyi upeita jokimaisemia. Valokuva: Minna Sorsa